Hepatiittirokotteet

Hepatiittivirukset aiheuttavat akuuttia ja tarttuvaa maksatulehdusta eli hepatiittia. Hepatiitti voi olla oireeton tai vähäoireinen, mutta se voi myös kroonistua ja edetä maksakirroosiksi ja -syöväksi johtaen jopa kuolemaan. Ihmisillä esiintyy viittä eri hepatiittivirusta, joista yleisimpiä ovat A -, B – ja C -virukset. Hepatiitit ovat maailmanlaajuisesti hyvin yleisiä. Esimerkiksi uusia B-hepatiittitartuntoja todetaan 1,5 miljoonaa maailmanlaajuisesti vuosittain.

Hepatiittien aiheuttamaan maksatulehdukseen ei ole parantavaa hoitoa, vaan hoidolla pyritään lievittämään potilaan oireita. Paras tapa suojautua hepatiitti A:ta ja B:tä vastaan on ottamalla hepatiittirokote. Markkinoilla on saatavilla erikseen otettavat hepatiitti A-rokote sekä hepatiitti B -rokote ja A+B -yhdistelmärokote, joka antaa suojan molempia viruksia vastaan. Hepatiittirokotteet ovat tehokkaita ja niitä suositellaan erityisesti matkailijoille.

Hinnasto  Rokoteklinikat  Rokotebussi

Hepatiitti A -infektio

Hepatiitti A on hepatiittiviruksen (HAV) aiheuttama maksatulehdus, joka tunnetaan myös nimellä keltatauti. Suurin osa tautiin sairastuneista toipuu ilman pysyviä maksavaurioita eikä riskiä taudin kroonistumiselle ole hepatiitti B:n tai C:n tapaan. Suomessa hepatiitti A on harvinainen ja tartunta on usein saatu matkakohteesta, jossa hygieniataso on huono. 

Miten hepatiitti A tarttuu?

Hepatiitti A -infketio tarttuu virusta erittävän ihmisen ulosteiden välityksellä. Tartunta saadaan yleensä saastuneen juoman tai ruoan välityksellä.  Virus voi tarttua myös kosketustartuntana ihmisestä toiseen, uima-altaan saastuneesta vedessä tai ovenkahvoista, jos virusta on lähipiirissä. Tartuntaan riittää hyvin pieni määrä virusta. Myös oireeton viruksen kantaja levittää tautia pari viikkoa sairastumisen jälkeen.

Hepatiitti A-viruksen tartunnan lähteitä ovat mm:

• juomavesi
• juomat, joissa on jääkuutioita
• likaisella vedellä pestyt vihannekset, hedelmät ja marjat
• raaka tai huonosti kypsennetty liha, kala ja kananmunat
• kypsentämättömät merenelävät
• pakkaamattomat maitotuotteet, kuten jäätelö, maito, tuorejuusto ja voi
• leikkeleet ja majoneesi
• kylmät jälkiruoat
• likaiset kädet
• WC-tilat
• seksi tai muu läheinen kontakti hepatiitti A -virusta kantavan ihmisen kanssa (miesten välisessä seksissä riski on erityisen suuri)huumeneulat ja -ruiskut.

Hepatiitti A:n oireet

Hepatiitti A:n ensioireet alkavat usein äkillisesti 15-50 vuorokautta tartunnan saamisesta. Ensioireita ovat kuume, pahoinvointi, vatsakipu ja ruokahaluttomuus. Iho ja silmän kovakalvot saattavat muuttua keltaisiksi bilirubiinin lisääntymisen johdosta elimistössä, sillä tulehtunut maksa ei pysty tehokkaasti osallistumaan sen poistamiseen. Maksan toipuminen vie aikaa, joten hepatiitti A -virukseen sairastuneet kärsivät usein ruokahaluttomuudesta ja väsymyksestä kuukausien ajan tartunnan saamisen jälkeen.

Pienet alle 6-vuotiaat lapset sairastavat hepatiitti A:n aiheuttaman maksatulehduksen usein lieväoireisena. Lieväoireiset ja oireettomat lapset voivat kuitenkin levittää tautia tehokkaasti ympäristöönsä, esim. päiväkodeissa ja perheen sisällä, joten myös lasten suojaaminen taudilta rokotteilla on tärkeää.

Hepatiitti A -virus levinneisyys

Hepatiitti A -virusta on kaikkialla maailmassa. Korkea tartuntariski on maissa, joissa hygieniataso on huono. Saharan eteläpuolinen Afrikka, osa Etelä-Aasian maista sekä Etelä- ja Keski-Amerikka ovat korkean riskin alueita hepatiitti A -tartunnalle. Tartuntavaara on verraten pieni Pohjoismaissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa, Länsi-Euroopassa, Kanarian saarilla ja Euroopan välimeren maissa, joissa hygieniataso on hyvä. Euroopassa hepatiitti A -virusta tavataan yleensä eniten Ranskassa, Bulgariassa, Romaniassa ja Puolassa.

Suomessa hepatiitti A -virusta on suhteellisen vähän ja tartunnat ovat pääasiassa matkalta saatuja. Pieniä hepatiitti A -viruksen aiheuttamia kotoperäisiä epidemioita tavataan ajoittain pakastemarjojen ja muiden ulkomailta tuotujen elintarvikkeiden aiheuttamina sekä päihteiden käyttäjien parissa tai päiväkodeissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa todetaan vuositasolla hepatiitti A -virusta 10-40 ihmisellä.

Miten suojautua hepatiitti A -tartunnalta matkalla?

Hepatiittirokotteiden lisäksi hepatiitti A -tartuntaan voi vaikuttaa ruokailutottumuksilla ja huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta. 

Matkalla on hyvä lisäksi muistaa:

• käsien pesu aina WC-käynnin yhteydessä ja ennen ruokailua
• juomaveden ostaminen pullotettuna kaupasta
• kypsentämättömien ruokien ja erityisesti raakojen nilviäisten syömisen välttäminen
• kuorittavien hedelmien ja vihannesten suosiminen
• hedelmien ja vihannesten peseminen puhtaalla vedellä
• jääpalojen välttäminen juomissa

Hepatiitti B -infektio

Hepatiitti B -virus (HBV) voi aiheuttaa akuutin tai kroonisen maksatulehduksen. Etenkin lapsilla infektio usein kroonistuu. Krooniseen maksatulehdukseen sairastunut jää pysyvästi taudin kantajaksi. Pahimmillaan hepatiitti B aiheuttaa maksan vajaatoimintaa, maksakirroosia ja maksasyöpää. B-hepatiitti on erittäin yleinen maailmalla, arvioiden mukaan jopa 30 % koko maailman väestöstä on arvioitu infektoituneen Hepatiitti B -viruksesta. Valtaosa suomalaisten tartunnoista on peräisin ulkomailta.

Miten hepatiitti B tarttuu?

Hepatiitti B -virus tarttuu veren välityksellä ja sukupuoliyhteydessä. Infektio on mahdollinen myös esimerkiksi syljen välityksellä ja voi näin siirtyä perheenjäseneltä toiselle. Hepatiitti B voi myös siirtyä äidistä vauvaan raskauden, synnytyksen tai imetyksen yhteydessä. 

Hepatiitti B -viruksen tartunnan lähteitä ovat mm:

• suojaamaton seksi hepatiitti b -virusta kantavan kanssa 
• verituotteet verensiirron yhteydessä
• onnettomuudet
• kontaktilajiharrastus
• likaiset välineet hoitotoimenpiteiden yhteydessä 
• likaiset huumeruiskut ja -neulat
• likaiset tatuointi- ja lävistysneulat
• likaiset akupunktioneulat
• hepatiitti B -positiivinen äiti raskauden, synnytyksen tai imetyksen yhteydessä

Hepatiitti B:n aiheuttamat oireet

Hepatiitti B -infektio on salakavala, sillä tartunnan saanut on usein oireeton eikä tiedä kantavansa virusta. Jopa 60-70% hepatiitti B -infektioista on oireettomia. Taudin itämisaika on pitkä, yhdestä kuuteen kuukautta. Alkuvaiheen oireita ovat pahoinvointi, vatsakipu, oksentelu, ripuli, silmänvalkuaisten, limakalvojen ja ihon keltaisuus sekä joskus lihas- ja nivelkivut. Akuuttivaihe on usein lievä ja oireet kestävät noin kahden viikon verran. Noin prosentilla sairastuneista maksa menee nopeasti kuolioon aiheuttaen jo akuuttivaiheessa hyvin voimakkaita oireita, joka ilman maksansiirtoa johtaa kuolemaan. Hepatiitti B:n suurin terveysuhka on maksakirroosille ja maksasyövälle altistava krooninen maksatulehdus.

Hepatiitti B levinneisyys

Maailmanlaajuisesti hepatiitti B -viruksen aiheuttama maksatulehdus on yleinen sairaus. Maailman terveysjärjestö WHO:n arvioiden mukaan vuonna 2019 lähes 300 miljoonaa ihmistä eli kroonisen hepatiitti B -infektion kanssa ja virus johti 820 000 ihmisen kuolemaan. Vuosittain uusia tartuntoja todetaan 1,5 miljoonaa.

Taudin esiintyvyys on korkeinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Amazon-joella Etelä-Amerikassa, jossa joka kymmenes sairastaa kroonista hepatiitti B -infektiota. Pohjoismaissa, Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa riski saada hepatiitti B -tartunta on suhteellisen pieni.

THL:n mukaan vuonna 2020 Suomessa oli hepatiitti B:n kantajia 160. Noin joka kymmenes tartunta on saatu Suomesta. Suurin osa Suomessa saaduista hepatiitti B -tartunnoista tapahtuu suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä. Viimeisen viiden vuoden aikana on todettu keskimäärin seitsemän akuuttia B-hepatiittitartuntaa vuodessa. Suurin osa kroonista B-hepatiittia sairastavista on saanut tartunnan jo ennen Suomeen muuttoa vanhassa kotimaassaan, esimerkiksi raskauden aikana vanhemmaltaan tai myöhemmin sukupuoliyhteydessä. 

Tartuntojen määrä on laskenut Suomessa rokotteiden ja maksuttoman neula- ja ruiskunvaihto-ohjelman myötä. Verensiirtojen yhteydessä tulleita tartuntoja ei Suomessa enää todeta, sillä verenluovuttajat seulotaan viruksilta.

Miten suojautua hepatiitti B -tartunnalta?

Paras tapa suojautua hepatiitti B -virukselta on ottaa hepatiitti B -rokote tai A+B -yhdistelmärokote. 

Matkailijan on hyvä muistaa tartunnan välttämiseksi: 

• kondomin käyttö seksissä
• verialtistuksien välttäminen
• tatuointeja ja lävistyksiä ei kannata ottaa huonon hygienian oloissa

Hepatiitti B -virus tuhoutuu nopeasti veren kuivuessa, eli tartuntaa ei saa esimerkiksi vanhoista huumeneuloista. Tartuntaa ei myöskään voi saada ehjän ihon läpi. Hepatiitti B:n leviämistä ei ole todettu kouluissa tai päiväkodeissa. Päiväkotilapset ovat oikeutettuja B-hepatiittirokotesuojaan, jos ryhmässä tiedetään olevan hepatiitti B:n kantaja. Hepatiitti B ei tartu suudeltaessa, mutta sukupuoliyhdynnässä se tarttuu hepatiitti C- tai hi-virusta (HIV) herkemmin.

Hepatiitti B -positiivinen äiti ja vastasyntyneen suojaaminen

Hepatiitti B -virus voi siirtyä äidistä vauvaan raskauden aikana, synnytyksen yhteydessä tai äidin imettäessä lastaan. Raskaana olevilta äideiltä seulotaan hepatiitti B neuvolassa odotuksen aikana. Mikäli äiti kantaa hepatiitti B:tä, vastasyntynyt suojataan tartunnalta vasta-aineella (HBV immunoglobuliinilla) ja hepatiittirokotteella heti synnytyksen jälkeen. Vauva saa tällöin neljän annoksen rokotussarjan kuukausina 0, 1, 2 ja 12. Hepatiitti B -positiivisuus ei vaikuta äidin synnytystapaan eikä estä imetystä. 

Hepatiittirokotteiden kesto

Hepatiittirokotteet antavat elinikäisen suojan tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan. Matkailija ei tarvitse tehosterokotuksia täyden rokotussarjan jälkeen. 

Hepatiitti A+B -yhdistelmärokote

Jos tarvitset suojan sekä hepatiitti A:ta että B:tä vastaan, on järkevintä ottaa A+B-hepatiittiyhdistelmärokote. Yhdistelmärokote on edullisempi vaihtoehto ja pistoskertoja tarvitaan vähemmän verrattuna erikseen otettaviin hepatiitti A- ja B -rokotteisiin.

Hepatiitti A+B -yhdistelmärokotteen voi ottaa 1-vuotiaasta lähtien. Yhdistelmärokotetta otetaan kolme annosta aikataululla 0,1 ja 6kk. Yhdistelmärokotteella saa väliaikaisen suojan jo kahdella annoksella. Pitkäaikainen suoja saavutetaan kolmen rokotekerran jälkeen. 

Erikseen aloitettuja A- ja B-rokotussarjoja voi myös jatkaa yhdistelmärokotteella. Rokotepalvelun rokotushoitajat auttavat rokotussarjojen ja poikkeavien rokotusaikataulujen suunnittelussa. Usein keskenjäänyttä rokotussarjaa voi jatkaa ilman ylimääräisiä annoksia.

Hepatiitti A+B nopeutettu rokotussarja

A+B-hepatiittirokote voidaan antaa myös nopeutetusti aikataululla 0,7,21vrk + 12kk. Tätä rokotusohjelmaa voidaan käyttää yli 16-vuotiailla, jotka tarvitsevat nopean suojan esim. alle kuukauden päästä alkavan matkan vuoksi. Neljännen annoksen jälkeen suoja on pitkäaikainen.

• 1. annos: sovittuna päivänä
• 2. annos: 7 päivää myöhemmin
• 3. annos: 21 päivän kuluttua ensimmäisestä annoksesta
• 4. annos: 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä annoksesta

Hepatiitti A -rokote

Erillinen A-hepatiittirokote voidaan antaa 1-vuotiaasta alkaen. Rokotteen antama suoja alkaa noin kahden viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta. Hepatiitti A -rokotetta otetaan kaksi annosta ja annosten välissä tulee olla kuudesta kahteentoista kuukautta. Kaksi rokotetta suojaa hepatiitti A -tartunnalta vähintään 30 vuotta. Jo yksi annos A-hepatiittirokotetta antaa suojan ennen matkaa. Koska hepatiitti A-infektiolla on pitkä itämisaika, ehtii juuri ennen matkaakin otettu rokote muodostaa suojan taudilta. Toinen annos antaa pitkäaikaista suojaa, eikä matkailija tarvitse tehosteita kahden annoksen jälkeen. Suomessa on saatavilla kahta eri rokotevalmistetta, jotka ovat vaihtokelpoisia eli toisella aloitettua sarjaa voi jatkaa toisella valmisteella.

Henkilöt, joilla on kohonnut riski saada hepatiitti A-tartunta saavat rokotteen ilmaiseksi osana kansallista rokotusohjelmaa omalta terveysasemalta. Tähän ryhmään kuuluvat mm. miehet, joilla on seksiä miesten kanssa. Katso kaikki riskiryhmät THL:n sivuilta.

Hepatiitti B -rokote

Erillinen B-hepatiittirokote voidaan antaa tarvittaessa jo vastasyntyneelle. Perusrokotussarjaan kuuluu kolme annosta aikataululla 0,1 ja 6kk. Kolmen rokotteen jälkeen suoja hepatiitti B:tä vastaan on elinikäinen. Väliaikaisen suojan aikaansaamiseksi riittää kaksi rokotuskertaa. 

Suomessa hepatiitti B -rokote kuuluu osana kansallista rokotusohjelmaa vain tietyille riskiryhmille, kuten lapsille, joiden yksi tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet maassa, jossa B-hepatiitti on yleinen. Suomessa vain viisi alle 5-vuotiasta lasta sairastuu tautiin vuosittain. Suomessa on saatavilla kahta eri hepatiitti B -rokotetta, jotka ovat vaihtokelpoisia eli toisella aloitettua sarjaa voi jatkaa toisella valmisteella.

Henkilöt, joilla on kohonnut riski saada hepatiitti B-tartunta saavat rokotteen ilmaiseksi osana kansallista rokotusohjelmaa omalta terveysasemalta. Tähän ryhmään kuuluvat mm. työharjoittelussa tartuntavaaraan joutuvat opiskelijat. Katso kaikki riskiryhmät THL:n sivuilta.

Hepatiitti B nopeutettu rokotussarja

B-hepatiittirokote voidaan antaa myös kolmena annoksena 21 vrk sisällä. Tätä rokotusohjelmaa voidaan käyttää vain aikuisilla esim. jos täytyy matkustaa korkean riskin alueelle kuukauden sisällä rokottamisesta. Nopeutetussa sarjassa tarvitsee neljännen annoksen 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä annoksesta. Neljännellä annoksella saa pitkäaikaisen suojan.

• 1. annos: sovittuna päivänä
• 2. annos: 7 päivää myöhemmin
• 3. annos: 21 päivän kuluttua ensimmäisestä annoksesta
• 4. annos: 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä annoksesta

Verialtistustilanteessa, kuten neulanpistotapaturmassa, voidaan käyttää myös omaa nopeutettua ohjelmaa. Aikataulun ja hoidon arvioi tällöin hoitava lääkäri.

Hepatiittirokote lapselle

WHO suosittelee kaikkien vauvojen rokottamista B-hepatiittia vastaan. Suositus toteutuukin jo useimmissa Euroopan maissa. Suomessa vain pieni ryhmä lapsia saa B-hepatiittirokotteen neuvolassa osana kansallista rokotusohjelmaa. Tällä hetkellä ilmaiseen rokotteeseen ovat oikeutettuja suurentuneen tartuntariskin vuoksi vastasyntyneet, joiden toinen vanhempi (tai molemmat vanhemmat) on lähtöisin maasta, jossa hepatiitti B on yleinen. Muut riskiryhmät on lueteltu THL:n sivuilla. Suurimmalle osalle perheitä hepatiittirokote on omakustanteinen.

Hepatiitti A+B -yhdistelmärokote lapselle

• 1-15-vuotiaille
• kolme annosta (0,1 ja 6 kk)

Hepatiitti A -rokote lapselle

• 1-15-vuotiaille
• kaksi annosta (0 ja 6-12 kk)

Hepatiitti B -rokote lapselle

• 0-15-vuotiaille
• kolme annosta 0,1 ja 6kk

Hepatiittirokote tulee ajankohtaiseksi usein lapsen ensimmäisen ulkomaanmatkan yhteydessä. Se mitä rokotetta käytetään riippuu lapsen iästä, aikaisemmasta rokotussuojasta, matkakohteesta ja suojan tarpeesta, vanhempien toiveesta ja siitä kuinka paljon on aikaa siihen, että rokotussuojalle on tarve. Yhdistelmärokotetta ja erillistä B-hepatiittirokotetta tarvitsee vähintään kaksi annosta ennen matkaa hyvän suojan saamiseksi. Erillistä A-hepatiittirokotetta riittää yksikin annos ennen matkaa. Hoitajamme auttavat suunnittelemaan lapsen rokotussuojan mahdollisimman kattavaksi, ole siis yhteydessä Rokoteklinikallemme!